Voiko kipeä keho olla kuitenkin ihan hyvä keho?


On ollut hienoa huomata kuinka positiivista suhtautumista omaan kehoon on alettu pitää tärkeänä asiana. Se mitä ajattelemme kehostamme ja yleisesti itsestämme on aika olennainen juttu sen kannalta että me voidaan hyvin. Ajatukset on kuitenkin ne jotka luovat pohjan sille miten käytämme kehoamme. Toivoisinkin että myöskin silloin kun se oma keho ei toimi koneen lailla tai siinä on kipuja ja kolotuksia voisit silti pitää sitä ihan kelpo kroppana.

kipu, hyvinvointi

 

 

Vastaanotolla kuulen usein ihmisten suusta tuskastumista siitä kun kroppa on pettänyt juuri ennen kisaa, matkaa, juhlia tai muuta tärkeää elämäntapahtumaa. Kehossa voi myös jatkuvasti olla kipua ja kolotusta. Miksi just nyt tää kroppa tekee mulle näin? Miksi juuri nyt tulee kipuja? Tää keho on kyllä ihan romu! On alettu uskoa että jos teen kaiken niin kuin kirjoissa ja tutkimuksissa sanotaan niin en tule kipeäksi, tai vaikka valjastan kroppani palvelemaan minua ilman että teen sen eteen mitään niin kehon tulee toimia aina ilman mukinoita.

 

Keho ei kuitenkaan ole kone, jonka voi täysin ohjelmoida omaan hallintaan. Voimme kyllä koittaa tehdä asioita joiden ajatellaan olevan kehon toiminnan kannalta olennaisia kuten liikkua, nauttia ravinteikasta ruokaa ja juomaa, levätä, tavata ystäviä ja välttää kehoa sisältäpäin tuhoavia aineita kuten tupakkaa ja liiallisia määriä lääkkeitä. Molemmista lähtökohdista huolimatta ei meillä ole täyttä hallintaa kehostamme. Se että koemme kipua tai olemme sairaina on vain osa elämää.

 

Oletko muuten tiennyt että kivun ja hyvinvoinnin rajamaastossa on paikka jossa nämä molemmat yhdistyvät ja silti on mahdollisuus voida hyvin? Usein kerronkin asiakkailleni tärkeän asian jonka olen oppinut: “Jos me ei voida  estää tai tietää milloin ne sinun kivut tulevat niin mitä sellaista me voidaan tehdä ettei ne estä sinua elämästä? Tähän kysymykseen vastaamalla ja tekemällä niitä asioita löydetään varmasti tie joka vie oikeaan suuntaan.

 

 

kuva10

Voisiko kuitenkin olla mahdollisuus että sen sun keho on ihan oiva kroppa vaikkei koko ajan pelitäkkään ihan priimasti? Voisitko puhua kropasti jotain hyvää vaikka se olisi kipeä, jäykkä ja ei taivu kaikkeen mihin mieli sen haluaisi taipuvan. Voisitko olla sille keholle kiva niin kuin parhaalle kaverille? Lempeä silloin kun se kaipaa ymmärrystä ja luja silloin kun pitää puskea eteenpäin. Voisitko olla pelkäämättä sitä tuttua kipua vaikka oletkin kokenut ehkä jo pitkään kipua? Jos me ei voida estää sitä kipua tulemasta niin kehonkorjaamolla etsitään ja löydetään tapoja joilla se ei estä sinua elämästä!