Psyykkinen valmennus, henkinen valmennus, mentaalinen harjoittelu, ja mind coaching…rakkaalla lapsella on monta nimeä. Korona kriisin aikana presidenttimme, sekä pääministerimme ottivat kantaa siihen, kuinka tärkeää psyykkinen jaksaminen ja -kestävvys on haasteellisten aikojen keskellä. Mielestäni on mahtavaa että tästä asiasta puhutaan valtion johdon tasolta, sillä silloin kun on kokenut haasteita tai vaikeita aikoja tarvitaan aina psyykkistä tukea ja mielentaitoja. Se ei tarkoita sitä että vain hengitellään sopivasti tai ollaan yoga-asanoissa, se tarkoittaa sitä että on käsitystä mielen toiminnasta samallalailla kuin on ymmärrys kehon toiminnasta.
Kehonkorjaamolla käy päivittäin ihmisiä, jotka kokevat kipua. Kipua joka on ehkäpä alkanut täysin yllättäen tai ehkäpä tapaturman seurauksena. Joillekin kipu on päivittäinen tunne, jonka varjolla koitetaan toimia omien voimavarojen mukaan. Uskon että usein kipu on ihmiselle sellainen kokemus , joka jättää jäljen. Onkin tärkeää että kivun merkitystä, sen alkuperää ja siitä toipumista voi miettiä ja siitä keskustella vastaanotolla. Tiedän että kivun kokeminen voi muuttua, kun sitä ei tarvitse pelätä.
Kun keho ei yhtäkkiä toimi niin kuin ennen, tulee kelle tahansa mieleen ajatuksia “tällainenkö tämä keho on nyt koko mun loppuelämän?”, “pääsenkö tästä kivusta koskaan eroon?”, “voinko koskaan käyttää tätä mun kroppaa niin kuin ennen?” tai “pystynkö koskaa harrastamaan enään rakasta harrastustani?”, “oliko urheilu-ura nyt tässä?”. Pelko aiheuttaa meissä kaikissa reaktiota, jotka on ohjattu biologiaamme. Keho saattaa suojautua lihaspanssarilla ja mieli kiertää kehää. Kehon ja mielen voi opettaa päästämään irti turhista peloista, mutta siihen voi tarvita ulkopuolisen keskustelu kumppanin.
Yhtälailla kehonkorjaamolla käy ihmisiä, jotka ovat ylirasittuneita työstä tai raskaasta elämänvaiheesta. Nämä aiheuttavat usein hermostollisia oireita jotka ovat usein erilaisia fyysisiä oireita. Hermosto on kuitenkin järjestelmä, joka säätelee kaikkea kehossa. Se on se meidän sisäinen kaasu tai jarru. Hermosto on vastuussa siitä kuinka sydän sykkii, miten hormonit erittyvät elimistä, jotka vaikuttavat ympäri kehoa, miten ruuansulatus toimii tai vaikka kuinka jännittyneitä lihakset ovat. Sillä että hoidetaan vain fyysisiä oireita ei aina saada hermostoa rauhoittumaan. On olennaista löytää keinoja palautua. Ylirasituksen huomaaminen on ihmiselle välillä vaikeaa ja jo sen tunnistaminen on ensi askel kohti rauhallisempaa oloa.
Aktiiviliikkujat, kilpaurheilijat tai ammattiurheilijat saattavat huomata psyykkisiä esteitä kehittymiselleen. Aktiivisesti kehoaan käyttävät ovat usein myös tietoisia siitä, kuinka mieli vaikuttaa siihen millainen olo on liikkuessa tai kilpaillessa. Se että jännittää tai pelottaa, ei kannata antaa olla este omien liikunnallisten tai urheilullisten haaveiden toteuttamiseen. Epämiellyttävät psyykkiset tunteet liittyen liikkumiseen saattavat tuntua ylivoimaisille mutta uskon että niiden kohtaamiseen voi löytää erilaisia näkökulmia. Kun löytää uusia ajatuksia, niin nuo tunteetkin saattavat muuttua tai olla vähemmän häiritseviä. Urheilijat tarvitsevat psyykkisiä taitoja useammin ja heille on erityisen tärkeää ymmärtää mitä on esimerkiksi kyky psykologisesti palautua, asettaa tavoitteita ja rakentaa hyviä tunnetiloja.
Motivaation on myöskin löydettävissä ihmisestä sisältä. Omien arvojen sekä ajatusmallien tutkiminen ja kohtaaminen on välillä väistämätöntä, jos haluaa kulkea kohti omia tavoitteitaan. Niitä kohti voi kulkea pahalla mielellä tai hyvillä fiiliksillä. Uskoisin että hyvillä fiiliksillä olemiseen on usein toivottavaa ja toimivaa.
Kehonkorjaamolla uskotaan vahvasti että terve keho tarvitsee kumppanikseen toimivan mielen ja siksi palveluihin kuuluu aina myös psyykkistä valmennusta, jonka pohja on liikuntapsykologiassa sekä NLP:ssä. Vastaanotolle voi tulla myös psyykkiseen valmennukseen sillä uskon että jokaiselle tekee hyvää jossain elämänvaiheessa kehittää omia ajatusmalleja sekä löytää uusia toimivampia ajattelutaitoja. Valmennukset on tarkoitettu ihan tavallisille ihmisille esimerkiksi arkiliikkujille, aktiiviharrastajille, kilpaurheilijoille tai yritysten henkilöstön hyvinvoinnin tueksi.